Etsi koulutusta 👉

UKK – Usein kysytyt kysymykset

Täältä löydät sivustomme muiden käyttäjien lähettämiä kysymyksiä, joihin olemme parhaamme mukaan vastanneet. Vastaukset on jaoteltu eri teemojen alle, jotta sinun on helppo löytää etsimäsi. Jos et löydä vastausta sinua askarruttavaan pulmaan, voit lähettää meille uuden kysymyksen.
 

Etsi

Aihealue

Kysymyksiä

Viimeisimmät kysymykset ja vastaukset

Yliopistossa opiskelu
Hei!
Millaisia koulupäiviä yliopisto-opiskelijoilla yleensä on? Saattavatko päivien pituudet ja opetusajankohdat vaihdella suuresti? Kuinka yliopisto-opiskelu vaikuttaa perheeseen (jos siis on perheellinen ihminen) ja työntekoon?
Vastaus

Moi Saana,

Yliopistossa opiskelu koostuu lähinnä luennoista, erilaisista harjoitustöistä ja demoista sekä tenteistä. Luennoilla istuminen ja kirjatenttien määrä vaihtelevat oppiainekohtaisesti. Yliopistoissa ei ole käytössä samantyyppistä jaksojärjestelmää kuin esimerkiksi lukioissa, vaan opintojaksot alkavat ja päättyvät omien aikataulujensa mukaisesti. Jokaisen opiskelijan kalenteri täyttyy siis sen mukaan, miten hän itselleen opintojaksoja valitsee. Yliopisto on ensisijaisesti tutkimus- ja vasta toissijaisesti opetuslaitos.

Opintojaksoja järjestetään pääasiassa klo 8 ja 16 välillä, mutta esimerkiksi avoimen yliopiston kanssa yhteistyössä järjestettäviä opintojaksoja voi olla myös iltaisin. Pääsääntöisesti avoimen yliopiston opintoja on mahdollista suorittaa hyvin vaihtelevin tavoin. Opiskelu avoimessa yliopistossa onkin sivutoimista ja yleissivistävää ja useimmiten opetus järjestetään iltaisin ja viikonloppuisin.

Yliopisto opiskelun yhdistämisen vaikeus työssäkäyvän/perheellisen elämään riippuu tietenkin hyvin monista eri seikoista. Millaista työtä teet, kuinka paljon sinun on mahdollista käyttää aikaa opiskeluun, mitä haluaisit opiskella, miten muu elämäntilanteesi mahdollistaa opiskelun ja työelämän yhteensovittamisen jne.?

Näitä seikkoja kannattaa miettiä ennen opiskelun aloittamista. Tavoitteet kannattaa pitää realistisina ja miettiä myös sitä mitä 40 tunnin työviikossa ehtii tehdä. Helpoimmin sitoutuminen onnistuu niiltä, jotka ovat palavasti innostuneita opiskelualastaan!

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle ja onnea opintoihisi!

Terv. Studentum

Arkkitehtikoulutus
Minkä koulutuspohjan arkkitehdin opintoihin vaaditaan?
Vastaus

Hei,

Arkkitehdin perustaitoja ovat piirustustaito ja matemaattinen oivalluskyky. Ehdoton edellytys arkkitehdin työlle on kekseliäisyys. Tietokone on arkkitehdin tärkeä työväline, vaikka perinteisellä kynällä, paperilla ja piirustuspöydällä on työssä oma osuutensa edelleenkin. Myös pienoismallien rakentaminen on perinteisesti ollut tärkeä osa arkkitehtuuria.

Nykyisin arkkitehdin tutkinnon voi suorittaa Suomessa kolmessa korkeakoulussa:

Kuka voi hakea arkkitehtikoulutukseen?

DI- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa voivat hakea seuraaviin ryhmiin kuuluvat hakijat:

  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittaneet sekä keväällä 2010 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvat hakijat, jotka 5.6.2010 mennessä suorittavat ylioppilastutkinnon ja saavat siitä todistuksen.

  • European Baccalaureate-, International Baccalaureate- tai Reifeprüfung -tutkinnon ennen vuotta 2010 joko Suomessa tai ulkomailla suorittaneet hakijat. Oikeaksi todistettu kopio tutkintotodistuksesta lähetetään Aalto-yliopiston teknilliseen korkeakouluun.

  • European Baccalaureate-, International Baccalaureatetai Reifeprüfung -tutkinnon joko Suomessa tai ulkomailla vuonna 2010 suorittavat hakijat. Koulun antama todistus tutkintoon osallistumisesta lähetetään Aalto-yliopiston teknilliseen korkeakouluun. Todistus tutkinnon suorittamisesta tulee toimittaa siihen yliopistoon, josta on saanut opiskelupaikan 3.8.2010.

  • Hakijat, jotka eivät ole ylioppilaita, mutta ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon, ammatillisen opistoasteen tutkinnon, vähintään 3-vuotisen ammatillisen tutkinnon tai kaksoistutkinnon (ammattikoulututkinto ja ylioppilastutkinto). Tutkinnon tulee olla suoritettuna 5.6.2010 mennessä. Hakija, joka on suorittanut jonkun em. tutkinnoista ja on lisäksi ylioppilas, merkitään yo-hakijaksi.

  • Pohjoismaiset korkeakoulukelpoisuuden saavuttaneet hakijat.

  • Hakija, joka kirjoittaa ylioppilaaksi lukiosta, mutta ei saa lukion päättötodistusta, ei voi tulla valituksi, koska hän ei ole hakukelpoinen.

  • Hakijalta jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai, joka ei ole saanut koulusivistystään suomen, ruotsin tai saamen kielellä, vaaditaan kielitodistus. Tarkempia ohjeita saa ao. yliopistosta.

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin hakukohteisiin valitaan alku- ja koepisteiden perusteella 80% uusista opiskelijoista.Ylioppilastutkintotodistuksesta otetaan huomioon viisi (5) parasta eri ainetta siten että pistemäärä on hakijalle edullisin. Voit tutustua

Arkkitehtivalinta on yleensä kolmivaiheinen: Ennakkotehtävät hyväksytysti suorittaneet pääsevät arkkitehtimatematiikan kokeeseen. Arkkitehtimatematiikan kokeen kynnysehdon selvittäneet pääsevät piirustus- ja suunnittelukokeisiin.

Arkkitehtikoulutuksia löydät täältä.

Jos haluat preppausta pääsykokeisiin, tutustu Valmennuskeskuksen arkkitehtikoulutuksen valmennuskurssiin.

Onnea hakuihin ja pääsykokeisiin valmistautumiseen!

Toivottaa,

Studentum

Hakeminen lääketieteelliseen ja AMK:hon
Hei!

Olen làhes 26- vuotias suomalainen. Asun tàllà hetkellà Italiassa. Ajatuksenani olisi mahdollisesti hakea opiskelemaan lààketiedettà Helsingin tai Kuopion yliopistoon sekà sairaanhoitajaksi/ kàtilòksi AMK:hon. Olen hakenut lààketieteelliseen viimeksi nelisen vuotta sitten, ovatko hakuperusteet muuttuneet siità? Onko sama Galenos- kirja edelleen kàytòssà (minun vuoden 2003 painos tuskin kelpaa)? Onko yliopistojen vàlillà eroa sisàànpààsyvaatimuksissa lààketieteità ajatellen?
AMK:ssa on olemassa myòs aikuislinja; mille linjalle minun tàytyisi siis hakea? Onko sillà ja 'tavallisella' linjalla jotakin eroa?
Vastausta odotellen! Kiitos!
Vastaus

Hei Erika,

Kiitos kysymyksestäsi!

Vastaan ensin lääketieteellistä koskeviin kysymyksiisi:

Lääketieteellisten tiedekuntien valintakoe on valtakunnallinen, eli koe on samanlainen kaikissa yliopistoissa. Voit kuitenkin pyrkiä vain yhteen hakukohteeseen. Keväällä 2010 valintakoevaatimuksena oli kirja: Hiltunen: Galenos, Johdanto lääketieteen opintoihin, 1.p. 2010. WSOY.

Mitä ammattikorkeakouluopintoihisi tulee voit hakea nuorten koulutukseen. Nimitystä nuorten koulutus käytetään lähinnä sen vuoksi, että tällä nimityksellä erotetaan päiväopintoina tapahtuva koulutus ensisijaisesti aikuisille suunnatusta monimuoto- / ilta- / viikonloppuopiskelusta.

Aikuispuolella tutkinto on useimmiten mahdollista suorittaa tiiviimmässä aikataulussa kuin nuorten puolella. Usein aikuisille suunnattu ammattikorkeakoulutus on suunnattu tutkintoaan päivittäville tai muuten samaa alaa opiskelleille tai alalla työskennelleille ihmisille.

Toivottavasti näistä vastauksista on apua hakuprosessiisi!

Aurinkoista syksyä Italiaan!

Journalistiikan opinnot
Hei!
Kuinka olisi mahdollista päästä aikuisiällä yliopistoon? Itseäni kiinnostaisi nimenomaisesti journalistiikka ja kirjallisuus jne.

Täytyykö siis läpi käydä pääsykokeet, jotka siis olisivat ensi keväänä (2011)?

Kiitos vastauksesta.
Vastaus

Hei Sari,

Onnittelut laudaturista! Hienoa, että opiskelu aikuisiälläkin kiinnostaa.

Yliopistoon päästäksesi sinun on toki suoritettava pääsykokeet. Mitä pääaineenasi haluat lukea, riippuu toki siitä mistä olet kiinnostunut. Pari vinkkiä yliopistoon hakemiseen:

- Voit hakeutua kansanopistoon lukemaan journalistiikkaa tms. ja siellä suorittaa aiheesta opintoviikkoja tai jopa approbaturin, joka lasketaan pisteiksi yliopistoon pyrkiessäsi. Voionmaan opisto tarjoaa esimerkiksi journalistiikka-opintoja.

- Avoin yliopisto on myös sinulle yksi vaihtoehto, mikäli haluat valmistautua yliopisto-opintoihin 

- Toki voit valmistautua yliopiston pääsykokeisiin myös valmennuskursseilla.

Onnea opintoihisi!

Kriminologian opinnot
Hei!
Olen kiinnostunus krimilaanipsykologiasta.
En kuitenkaan löydä mistään selkeäsanaista vastausta missä kouluissa ja millä paikkakunnilla kriminaalipsykologiaa/oikeuspsykologiaa on mahdollista lukea.
Näin ollen minulle on epäselvää myös koulutuksen pääsyvaatimukset.
Osaatteko kertoa minulle kriminaalipsykologiasta koulutuksena? Ja mahdollisista koulutuspaikoista?
Vastaus

Hei!

Kriminaalipsykologiaa ei voi lukea pääaineena Suomessa. Yleisin väylä kriminaalipsykologian opintoihin on hakeutua opiskelemaan psykologiaa ja sen jälkeen valita sivuaineeksi esimerkiksi kriminologian opinnot. Kriminaalipsykologiaan liittyviä opintoja voi suorittaa kolmessa yliopistossa Suomessa:

Turun yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa voi opiskella oikeussosiologiaa ja kriminologiaa. Koulutus on pääosin tarkoitettu Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuneille poliisipäällystön tutkinnon suorittaneille sekä oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille:http://www.law.utu.fi/opiskelu/oppiaineet/oik...riminologia/

Helsingin yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa pystyy opiskelemaan pääaineena rikosoikeutta: http://www.helsinki.fi/rpol/rikosoikeus/index.htm

Helsingin yliopistossa psykologian laitoksella tehdään myös kriminaalipsykologiaan liittyvää tutkimusta. Ryhmä tutkii väkivaltarikoksissa ilmenevää rikospaikkakäyttäytymistä ja sen yhteyksiä rikoksen tekijän piirteisiin, mahdollisuuksia ennustaa uusintarikollisuutta ja väkivaltaisen käyttäytymisen eskaloitumista (vaiheittaista kehittymistä) sekä rikoksentekijöiden persoonallisuuden piirteitä ja elämänkaarta.

Kuopion yliopistossa sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksella kriminologiaan pystyy erikoistumaan sosiologian osa-alueena: http://www.uku.fi/ssf/sosiologia/index.shtml

Rikosoikeutta pystyy opiskelemaan myös avoimessa yliopistossa:http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI.

Lapin yliopiston avoimen yliopiston kriminologian opinnot löydät täältä.

Toivottavasti löydät sinulle sopivan koulutuksen!

Kuvataideakatemia vai TaiK
hei, olen paassyt seka taikkiin etta kuvataideakatemiaan taiteen maisteri tutkintoon. En asu suomessa talla hetkella enka ole kaynyt kun kerran kummassakin paikassa (haastatteluss) joten en tunne kovin hyvin kumpaakaan. Haluaisin tietaa enemman koulujen erosta, hyvista seka huonoista puolista.
Kiitos
Haidi
Vastaus

Hei,

hienoa, että olet päässyt molempiin oppilaitoksiin! Molemmat oppilaitokset tarjoavat yliopistotason koulutusta, joten ero on lähinnä koulutusohjelmien tarjonnassa. Tutustu koulutusohjelmatarjontaan alta. Sinun kannattaa miettiä, mikä koulutusohjelma kiinnostaa sinua ja tehdä päätös sen mukaan. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan molempien oppilaitosten koulutuspisteisiin ja kysyä lisää.

Kuvataideakatemian koulutusohjelmat ovat kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteessa voi valita seuraavista suuntautumisvaihtoehdoista: liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnainen taide ja valokuvataide.

TaiKin koulutusohjelmat ovat seuraavat: elokuvataide, lavastustaide, Game Design and Production, graafinen suunnittelu, valokuvataide, New Media, Sound in New Media, Creative Sustainability, International Design Business Management, kalustesuunnittelu, taideteollinen muotoilu, tekstiilitaide, teollinen muotoilu, tilasuunnittelu, vaatetussuunnittelu ja pukutaide, visuaalinen kulttuuri sekä Creative Business Management.

Lisäksi TaiKin Porin taiteen ja median laitoksella voit suuntautua seuraaviin aineisiin: ePedagogy Design – Visual Knowledge Building, kuratointi ja näyttelypedagogiikka, kuvataide, kuvataidekasvatuksen muuntokoulutus, kuvataidekasvatus ja ympäristötaide.

Taikin palvelupiste HELPPI:

Puh. (09) 470 30507, Gsm 050 342 9758

Sähköposti: opiskelu (at) taik.fi

Kuvataideakatemian palvelupiste:

Puh. (09) 680 33 20, fax (09) 680 33 260

kanslia (at) kuva.fi

Onnea opintoihisi!

Kesäterveisin,

Studentum

Pitkä matikka ja lääkis
Moikka,

Haluan lääkäriksi... pitääkö lukiossa siinä tapauksessa valita pitkä matikka?

Kiitti...
Vastaus

Hei!

Yleisesti ottaen voi sanoa, että pitkän matematiikan suorittamisesta lukiossa on enemmän hyötyä (saa enemmän pisteitä lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa), kuin lyhyen matematiikan suorittamiesta.

Pitkän matematiikan antama laskurutiini ja pitkässä opitut asiat ovat vähintäänkin suureksi hyödyksi, jopa välttämättömiä lääketieteelliseen pyrittäessä. Lukion pitkän matematiikka kehittämää myös loogista ajatteluasi.

Onnea opintoihisi!

sairaanhoitajasta lääkäriksi
Hei Studentum,
olen juuri valmistunut sairaanhoitajaksi. Haaveilen kuitenkin jatko-opinnoista ja lähinnä lääkärin ammatista. Voinko hakea sairaanhoitajan tutkinnollani yliopistoon lukemaan lääketiedettä? Toisin sanoen onko olemassa oikotietä lääkärin ammattiin, kun hallussani on jo yksi hoitoalan ammatti?

Lääkärin ammatista haaveileva
Vastaus

Hei,

Lääketieteellisen koulutuksen hankkimiseen ei valitettavasti ole "oikotietä" eikä sairaanhoitajatutkinnostasi ole välitöntä hyötyä lääketieteelliseen koulutukseen hakeutuessasi. Vuonna 2003 voimaan tullut sairaanhoitajien ns. muuntokoulutukseen ei enää ole mahdollista hakea. Mikäli haluat lääkäriksi, sinun on siis haettava keväällä yliopistohaussa lääketieteelliseen tiedekuntaan ja aloitettava lääketieteen opinnot muiden hakijoiden tavoin alusta.

Toki sairaanhoitajatutkinnon mukanaan tuoma ammattitaitosi hyödyttää sinua opiskeluissa ja valintakokeeseen valmistautumisessa, helpottuuhan asioiden ymmärtäminen, kun olet jo opiskellut alaa.

Onnea pääsykokeisiin!

Hyvinvointitekniikka
Suunnittelen hakevani lääkärikoulutukseen. Toinen haaveni on hakea lukemaan hyvinvointitekniikkaa. Missä hyvinvointitekniikkaa voi opiskella ja mihin siitä valmistuu tarkalleen?
Vastaus

Hei,

Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voit suorittaa terveystieteiden kandidaatin (TtK) ja maisterin (TtM) tutkinnon pääaineena hyvinvointitekniikka. Hyvinvointitekniikassa yhdistyy luonnontieteen, tekniikan ja biolääketieteen osaaminen. Hyvinvointitekniikan koulutusohjelmasta valmistuvat opiskelijat sijoittuvat useimmiten terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelujärjestelmien tehtäviin ja hyvinvointiteknologia-alan yrityksiin sekä alan tutkimusyksiköihin.

Lue lisää hyvinvointitekniikasta täältä

Onnea pääsykokeisiin!

Lääkäriksi ruotsiksi
Haluaisin opiskella lääkäriksi ruotsin kielellä Suomessa. Missä yliopistossa tämä on mahdollista? Kuinka suuri osa opetuksesta on ruotsiksi?

Terkuin, Linda
Vastaus

Hei Linda,

Helsingin yliopistossa on Suomen ainoa ruotsinkielinen opintolinja, jolle hyväksytään 5 % lääkärikoulutukseen otettavien opiskelijoiden määrästä. Opiskelijoiksi hyväksytään myös ruotsin kieltä hyvin taitavia suomenkielisiä opiskelijoita. Linjan opetuksesta noin puolet tapahtuu ruotsiksi.

Näyttää 61-70 kysymystä 87 tuloksesta
1
...
6
7
8
9

Mainokset