Kulttuurien tutkimuksen tutkinto-ohjelma, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri

Kulttuurien tutkimukselle opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote. Kulttuuria tarkastellaan niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskuntien tasolla erilaisina toimintatapoina ja moniäänisinä ymmärryksinä ja tulkintoina. 

Tutkinto-ohjelman opetus tähtää laaja-alaisen humanistisen sivistyksen tarjoamiseen. Tutkimus ja opetus kohdistuvat henkiseen ja materiaaliseen kulttuuriperintöön, folkloreen ja kerronnan eri muotoihin, ihmisten arkeen, uskontojen, katsomusten ja henkisyyden ilmenemismuotoihin, sekä moninaisuuteen, digitaalisuuteen ja ympäristöön liittyviin murroksiin.

Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksessa aineistonhankinnalle on luonteenomaista etnografinen kenttätyö, johon liittyvät erilaiset haastattelutekniikat ja ihmisten kohtaaminen heidän arjessaan. Lisäksi keskeisiä tutkimusaineistoja ovat erilaiset museokokoelmat ja arkistoaineistot, jotka sisältävät esimerkiksi esineitä, muistitietoa ja kokemuskerrontaa.

Kulttuurien tutkimuksen opintosi valmistavat sinua työskentelyyn erilaisissa tehtävissä monimuotoisessa yhteiskunnassa. Tutkinto-ohjelman muodostavat etnologian, folkloristiikan ja uskontotieteen oppiaineet. Näistä valitset opintojen kuluessa itsellesi kiinnostavimman opintopolun.

Kulttuurien tutkimuksen kandidaatinopinnoissa

• tutustut kulttuurien tutkimuksen erilaisiin näkökulmin ja tutkimuskohteisiin sekä niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen
• perehdyt kulttuurien tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, näkökulmiin ja kysymyksenasetteluihin ja opit soveltamaan niitä omassa tutkimuksessasi
• opit etnografisen aineistonmuodostuksen ja -hallinnan perusteet
• opit selkeän argumentoinnin, lähdekritiikin ja tieteellisen keskustelun taitoja
• harjaannut tutkimuksen tekemiseen ja uuden tiedon tuottamiseen
• erikoistut valitsemasi opintosuunnan kannalta keskeisiin erityiskysymyksiin

Etnologian ja folkloristiikan opintopolut tarjoavat keinoja ymmärtää nyky-yhteiskuntaa laaja-alaisesti. Etnologiassa perehdyt etenkin arjen tutkimiseen esimerkiksi materiaalisen kulttuurin, moninaisuuden ja luontosuhteen näkökulmista sekä näihin liittyviin jatkumoihin ja murroksiin. Folkloristiikassa paneudut nykypäivän ilmiöihin sekä niihin moninaisiin kulttuurisen ilmaisun tapoihin ja muotoihin, joilla ihmiset ovat yhteydessä keskenään. Kumpikin opintopolku tarjoaa mahdollisuuden erikoistua esimerkiksi museo- ja arkistoalalle.

Uskontotieteen opintopolulla paneudut uskontoon ja erilaisiin katsomuksiin ilmiöinä ja niiden rooliin osana nykykulttuuria ja -yhteiskuntaa. Perehdyt myös Suomen uskonnollisen kentän, Euroopan uskontohistorian ja maailman uskontoperinteiden kysymyksiin. Jos opiskelet uskonnon aineenopettajaksi, perehdyt myös kristinuskon ja teologian perusteisiin. Uskontotiede vastaa niin ikään elämänkatsomustiedon aineenopettajien koulutuksesta.

Maisterivaiheen syventävissä opinnoissa valitset pääaineeksesi joko etnologian, folkloristiikan tai uskontotieteen.  

Pääaineesi maisterivaiheen opinnoissa

• perehdyt pääaineesi keskeisiin teoreettisiin ja metodologisiin näkökulmiin
• syvennät käsitystäsi kulttuurista ilmiöinä ja prosesseina
• harjaannut valitsemaan, käyttämään ja soveltamaan analyysiin, tulkintaan ja esittämiseen tarvittavia kulttuurintutkimuksen työkaluja ja näkökulmia ajankohtaisten kysymysten ymmärtämiseksi
• kasvatat ja tarkennat omaa asiantuntijuuttasi ja työelämävalmiuksiasi ja opit tunnistamaan oman alasi vahvuudet moniammatillisissa yhteyksissä 
• suoritat oman alasi työharjoittelun
• suunnittelet ja toteutat pro gradu -tutkielman, jonka aikana harjaannut tieteelliseen tutkimukseen ja saat kokemusta projektin hallinnasta

Lähde: Opintopolku