Kirjallisuustieteiden tutkinto-ohjelma, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri

Kirjallisuustieteiden opiskelijat valitsevat ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä yhteisten perusopintojen jälkeen pääaineekseen joko kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen. Kotimaisen kirjallisuuden opetuksessa tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sekä kirjallisuudentutkimukseen että suomalaiseen kaunokirjallisuuteen. Yleisen kirjallisuustieteen opetus ja tutkimus käsittää maailmankirjallisuuden laajan kirjon, vaikka keskiössä onkin usein eurooppalainen ja pohjoisamerikkalainen kirjallisuus.

Kotimainen kirjallisuus

Kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa opiskelijat syventyvät suomalaiseen kirjallisuuteen sen kaikessa moneudessa historiasta nykyisyyteen. Opinnoissa paneudutaan kirjallisuusinstituutioiden toimintaan ja kirjallisuuden merkitykseen, joka muodostuu vuorovaikutuksessa yhteiskuntaan. Opintojaksoissa kotimaiset aineistot sekä kansainväliset käsitteet ja kirjallisuuden virtaukset kohtaavat toisensa.  

Perusopinnot johdattavat opiskelijan suomalaiseen kaunokirjallisuuteen ja sen historiaan sekä kirjallisuudentutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja lähestymistapoihin. Aineopinnoissa perehdytään suomalaisen kirjallisuushistorian keskeisiin piirteisiin 1800-luvulta 2000-luvulle saakka sekä teoksiin, jotka ovat ilmestyneet 1800-luvulta tähän päivään asti ulottuvalla ajanjaksolla. Lisäksi kartoitetaan maailmankirjallisuuden historian pääpiirteitä ja opiskellaan kirjallisuudentutkimuksen erityisalueita.

Maisterivaiheen opinnoissa syvennetään entisestään kirjallisuudentutkimuksen teorian, metodologian ja erityisalojen tuntemusta. Opiskelija oppii suhtautumaan kriittisesti aiempaan tieteelliseen tietoon ja tiedonhankintatapoihin samoin kuin itse tuottamaansa tietoon. Pro gradu -tutkielma antaa valmiudet tuottaa uutta tieteellistä tietoa.

Yleinen kirjallisuustiede

Yleisessä kirjallisuustieteessä opiskellaan ja tutkitaan maailmankirjallisuutta sen historiallisissa, kulttuurissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa. Opinnot antavat valmiudet tarkkaan tekstianalyysiin, kirjallisuuden ymmärtämiseen teoreettisen ja historiallisen tiedon avulla sekä itsenäiseen tieteelliseen ajatteluun.

Perusopinnoissa opiskelija tutustuu länsimaisen kirjallisuuden historiaan, sen merkkiteoksiin ja kirjallisuudentutkimuksen eri suuntauksiin. Aineopinnoissa opiskelija perehtyy estetiikkaan ja yleiseen taideteoriaan sekä oppii ymmärtämään kirjallisuudentutkimuksen eri tutkimussuuntausten toimintatavan ja niiden historialliset edellytykset. Hän syventää kirjallisuushistorian tietämystään perehtymällä lähemmin jonkin kielialueen ja aikakauden kirjallisuuteen ja oppii asettamaan kirjallisuustieteellisiä kysymyksiä sekä etsimään niihin perusteltuja vastauksia suppean tutkielman muodossa.

Yleisen kirjallisuustieteen syventävien opintojen tavoitteena on laajentaa ja syventää kirjallisuushistoriallista ja teoreettista tietämystä sekä saavuttaa taso, jolla opiskelija kykenee kirjallisuuden ilmiöiden itsenäiseen tieteelliseen tarkasteluun.

Lähde: Opintopolku