Historian ja arkeologian tutkinto-ohjelma, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri

Opintojen aikana saat laaja-alaisen käsityksen eri aikakausista ja niiden tutkimisesta sekä menneisyyden merkityksestä nykyajassa. Opinnot alkavat yhteisillä perusopinnoilla. Tämän jälkeen arkeologiaan suuntautuvat suorittavat arkeologian aineopinnot. Historia-aineiden pääaineopiskelijat tekevät yhteiset aineopinnot, jotka muodostuvat kulttuuri-, Suomen historian ja yleisen historian sisällöistä, ja pääaine valitaan viimeistään maisteriopintoihin siirryttäessä.

Arkeologia

Perus- ja aineopinnoissa annetaan pohjatiedot esihistoriallisen ja historiallisen ajan arkeologiasta sekä tutustutaan esine- ja muinaisjäännöstutkimuksen aineistoihin ja metodiikkaan. Aineopinnoissa kehitetään myös tutkimus- ja kenttätyövalmiuksia. Opiskelija tutustuu myös muinaismuistohallinnon arvopohjaan sekä juridisiin perusteisiin ja toiminnallisiin rakenteisiin.

Syventävissä opinnoissa täydennetään perus- ja aineopinnoissa saatuja tietoja ja taitoja. Opinnoissa näkyy myös valinnaisuus. Opiskelija pääsee rakentamaan opintokokonaisuutensa itseään kiinnostavista aihealueista niin teoreettiselta kuin metodologiselta puolelta. Lisäksi kehitetään käytännön työelämä- ja kenttätyötaitoja työharjoittelun ja erilaisten arkeologisten projektien parissa.

Kulttuurihistoria

Kulttuurihistorioitsijan tutkimuskohteena on se elämän kokonaisuus, jossa menneisyyden ihmiset elivät ja jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan rakensivat. Kulttuurihistoria huomioi ihmisten väliset merkitykselliset vuorovaikutussuhteet, niiden ilmenemismuodot ja muuttumisen. Kulttuuri ei siis ole vain tapoja tai kulttuurituotteita: se on syvällisempiä merkityksiä jatkuvasti luova maailma. Kulttuurihistoria onkin oma erityinen, kokonaisvaltainen näkökulma ihmisen maailmaan.

Historia-aineiden aineopinnoissa erityistä huomiota kiinnitetään metodologisten valmiuksien lisäämiseen ja tutkimustyön sekä kirjoittamisen harjoitteluun. Kulttuurihistorian syventävissä opinnoissa opiskelija syventää historiografisia, teoreettisia ja metodologisia valmiuksiaan. Pääpaino on pro gradu -tutkielman tekemisessä niin pienryhmätyöskentelyn kuin opinnäytteeseen nivoutuvan empiirisen, teoreettisen ja metodologisen materiaalin hallinnan kautta.

Suomen historia

Suomen historian oppiaine tarjoaa monipuolista ja laaja-alaista opetusta, jonka painopisteenä on maan historia keskiajalta nykypäivään. Opintojen kuluessa opiskelija perehtyy Suomen historian lähestymistapoihin, lähteisiin sekä tutkimustuloksiin ja -menetelmiin. Opiskelija oppii luomaan ja välittämään uutta tietoa. Suomen historian syventävissä opinnoissa opiskelija syventää tietojaan Suomen historiasta ja kehittää tieteellisen työn edellyttämiä teoreettisia ja metodisia valmiuksia sekä saa omakohtaista kokemusta tutkimustyöstä.

Yleinen historia

Yleisen historian opetus korostaa kansainvälisen historian laajaa tuntemusta. Historia-aineiden aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on monipuolinen käsitys historiantutkimuksen näkökulmista, menetelmistä ja lähdeaineistoista sekä ymmärrys yleisen historian tutkimuskentän laajuudesta. Hän osaa etsiä ja käyttää lähteitä sekä laatia pienimuotoisia tutkielmia ja muita kirjallisia ja suullisia esityksiä. Yleisen historian syventävissä opinnoissa opiskelija harjoittelee tieteellisen tiedon tuottamista. Opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy itsenäisesti seuraamaan tieteenalan keskustelua ja käyttämään keskeisiä metodisia ja teoreettisia työvälineitä. Lisäksi hän pystyy toimimaan asiantuntijana yhteiskunnallisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erilaisten aineistojen ja väitteiden kriittistä analysointia, eettistä arviointia ja luovuutta.

Lähde: Opintopolku