Pohjoismaiset kielet

Tavoite

Huk-tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• osaa kommunikoida kirjallisesti ja suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa opiskeltavalla kielellä
• tuntee alansa perusteet ja keskeiset käsitteet, ja osaa soveltaa niitä sekä puhutun että kirjoitetun kielen analyysiin
• osaa analysoida opiskeltavan kielen rakennetta ja tuntee rakenteen analyysissa tarvittavat termit.
• osaa analysoida kielen avulla ilmaistavia merkityksiä ja kielenkäyttöä erilaisissa teksteissä ja vuorovaikutustilanteissa
• ymmärtää kielen alueelliseen, ajalliseen ja tilanteiseen variaatioon sekä monikielisyyteen liittyviä ilmiöitä
• tuntee alansa keskeisimpiä tutkimussuuntauksia ja osaa seurata oman alansa kehitystä
• tuntee keskeisiä kieli-, kirjallisuus- ja kulttuurintutkimuksen tai käännöstieteen tutkimusmetodeja ja pystyy soveltamaan oppimaansa tutkimuksen tekemisessä
• tuntee ja ymmärtää alansa kielialueen kulttuurin tai kulttuurien erikoispiirteet ja yhteiskuntaolot
• tuntee digitaalisia aineistoja ja tietotekniikkaa
• tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
• ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
• hahmottaa tutkimusprosessin eri vaiheet ja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan rajatun tutkimuksen hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti
• osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
• osaa raportoida tutkimuksen tuloksia tieteellisesti ja yleistajuisesti
• osaa arvioida suullisia ja kirjallisia tekstejä
• osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
• osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen, tuntee tiimityöskentelyn periaatteita ja osaa toimia ryhmässä

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

• kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
• kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
• osaa työskennellä yhteistoiminnallisesti erilaisissa projekteissa
• kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
• kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itsenäisesti
• pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
• hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon

Lisäksi Kielten maisteriohjelman suorittanut opiskelija:

• omaa vahvat kielelliset, viestinnälliset ja kulttuuriset vuorovaikutustaidot ja osaa toimia opintosuuntansa kielellä vaativissakin viestintätilanteissa
• on syventänyt osaamistaan oman työelämäsuuntautumisensa mukaisesti
• osaa analysoida kieltä ja sen käyttöä monipuolisesti ja kriittisesti erilaisten teoreettisten ja metodisten lähestymistapojen kautta
• hallitsee oman erikoisalansa keskeisiä teorioita ja metodeja ja osaa soveltaa niitä omassa tutkimuksessaan
• on saavuttanut valmiudet tieteelliseen tutkimukseen ja jatko-opintokelpoisuuden.

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelman suorittanut opiskelija:

• osaa kuvata ja perustella ammattimaisen käännös- ja tulkkaustoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia
• osaa analysoida, tulkita, tuottaa ja oikolukea tekstejä ammattimaisesti
• osaa analysoida omat tiedontarpeensa, hakea tietoa monipuolisesti ja soveltaa sitä tarkoituksenmukaisesti
• osaa käyttää alan keskeisiä työkaluja ja ylläpitää teknologista osaamistaan
• osaa toimia monikielisen viestinnän asiantuntijana käännös- ja tulkkausalalla ja kykenee toimimaan oman alansa käytäntöjen kehittäjänä
• tiedostaa kääntäjän tai tulkin sosiaalisen ja yhteiskunnallisen roolin ja osaa toimia ammattimaisesti ja eettisesti asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa monikielisissä ja -kulttuurisissa viestintätilanteissa
• tuntee käännöstieteen käsitteistön ja käännöstieteen tutkimusmenetelmät
• kykenee arvioimaan tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia kriittisesti ja soveltamaan niitä kääntämiseen ja tulkkaukseen
• on saavuttanut valmiudet tieteelliseen tutkimukseen ja käännöstieteen jatko-opintokelpoisuuden.

Koulutuksen sisältö

Kieli ja teksti eivät ole vain kommunikaation välineitä vaan ne ovat myös keinoja rakentaa todellisuutta sekä ylläpitää, uusintaa ja kyseenalaistaa valtasuhteita ja hierarkioita. Kielten tutkinto-ohjelma kouluttaa laaja-alaisia kieliasiantuntijoita sellaisiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeisiin tehtäviin, joissa syvällinen kielen ja kulttuurin asiantuntemus, kansainvälisyys ja kulttuurinen ymmärtäminen ovat keskeisiä. Tutkinto-ohjelmassa tutkitaan kieltä ja tekstejä, jotka mahdollistavat yhteiskunnan ja sen instituutioiden olemassaolon ja toiminnan.

Tutkinto-ohjelman opintosuuntia ovat englanti, pohjoismaiset kielet, saksa, suomi ja venäjä. Lisäksi voit opiskella esimerkiksi ranskaa ja espanjaa.

Opetus keskittyy opiskeltavaan kieleen ja siihen liittyvään kulttuurialueeseen, ja yhteinen laaja-alainen opetus keskittyy yhteisiin kieli- ja käännöstieteen sekä kulttuurintutkimuksen teoreettisiin perusteisiin ja tieteellisiin menetelmiin. Laaja-alaisessa kielten tutkinto-ohjelmassa opiskelija pääsee mukaan kansallisesti ainutlaatuiseen ja kansainvälisesti houkuttelevaan informaatio- ja mediayhteiskunnan asiantuntijoiden koulutuskokonaisuuteen. Opetuksessa korostetaan Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen painotuksen mukaisesti kielen yhteiskunnallista merkitystä sekä kieltä viestintävälineenä. Tutkinto-ohjelmasta valmistuu kielen ja viestinnän asiantuntijoita, joilla on mahdollisuus työllistyä monelle eri yhteiskunnan sektorille, kuten koulutukseen, yritysmaailmaan, järjestöihin ja julkiseen hallintoon.

Kielten kandidaattiohjelmassa rakennetaan vankka perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle. Opintojen alussa pääpaino on kielen rakenteissa, merkityksissä ja käytössä. Opintojen edetessä kuvaa opiskeltavasta kielestä täydennetään mm. variaation, vuorovaikutuksen ja kielen kehityksen tarkastelulla. Lisäksi opiskelija tutustuu kielen-, kirjallisuuden-, kulttuurin- ja kääntämisen tutkimuksen menetelmiin. Kielten tutkinto-ohjelma on jo perusluonteeltaan kansainvälinen, ja voit tukea kansainvälisyyttä myös esimerkiksi vaihto-opintojen kautta.

Kielten kandidaattiohjelmasta valmistunut humanistisen tieteiden kandidaatti jatkaa joko kielten maisteriohjelmaan tai monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelmaan. Maisteriopinnoissa oman alan asiantuntemusta kehitetään edelleen, ja niissä opiskelija syventyy valitsemaansa erikoisalaan ja harjaantuu tieteelliseen työskentelyyn. Erikoistumisen tueksi tutkinto-ohjelma tarjoaa erilaisia teemavaihtoehtoja: asiantuntija- ja tiedeviestintä; digitaalisuus ja mediat; kielellinen ja kulttuurinen vuorovaikutus.

Pohjoismaisten kielten opintosuunta

Pohjoismaisten kielten opintosuunta tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti ruotsin kieleen ja kulttuuriin ja suuntautua kieliasiantuntijaksi monelle yhteiskunnan alalle. Opetuksessa painotetaan kielen yhteiskunnallista ja kulttuurista merkitystä sekä ruotsin kieltä viestintävälineenä. Oman kiinnostuksesi mukaan voit laajentaa osaamistasi myös muiden Pohjoismaiden kieliin ja kulttuureihin ja hakeutua opiskelijavaihtoon esimerkiksi Norjaan tai Tanskaan. Tutkintoon sisällyttämiesi valinnaisten opintojen mukaan voit valmistuttuasi hakea työtä esimerkiksi koulutuksen, viestinnän, elinkeinoelämän, hallinnon tai kulttuurin aloilta. Tampereen korkeakouluyhteistyön laajasta opetustarjonnasta voit koostaa oman näköisesi tutkinnon. Mahdollisuuksia riittää!

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmassa voit suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (180 op) ja filosofian maisterin tutkinnon (120 op). Kandidaattiohjelman kesto on kolme vuotta ja maisteriopintojen kaksi vuotta.

Opiskelijapalautteen mukaan ”pohjoismaisten kielten opiskelu on yllättävän erilaista ja luovaa hommaa” (opiskelija, syksy 2016). Opetusta annetaan pienryhmissä, joten tutustuminen opiskelukavereihin on helpompaa ja saat myös yksilöllisempää ohjausta kuin ”massaluennoilla”. Opiskelun ohella aktiivinen ainekerho Svenssonit tempaa sinut mukaansa elokuvailtoihin, urheilutapahtumiin, sitseihin ja jännittäviin ekskursioihin!

Lähde: Opintopolku