Jännitin turhaan joutuvani naurunalaiseksi tai väärinymmärretyksi – kaikki ovat ymmärtäväisiä
"Suomenkielinen, joka opiskelee ranskaa ruotsinkielisessä yliopistossa. Lauseolisi kuulostanut omiinkin korviini oudolta, jos olisin sen kuullut lukioikäisenä. Jälkeenpäin ajateltuna ei päätökseni hakea Åbo Akademiin ollut kovin suuri yllätys. Ensimmäiset merkit tästä alkoivat näkyä jo yläasteella.
Minun ala-asteellani ei ollut mahdollisuutta valita ruotsia A2-kielenä, joten ensikosketukseni ruotsiin oppiaineena oli seitsemännellä luokalla. Ruotsi, vaikka siitä pahaa puhuttiinkin, alkoi minua kiehtomaan heti ensimmäisistä tunneista lähtien, ja motivoituneena kielioppikin jäi päähän. Seuraavana vuonna valitsin ranskan kielen valinnaiseksi aineeksi pakollisten kielten rinnalle, ja ymmärsin, että kielet yleisesti ovat minulle mieluisia oppiaineita, mutta mitään lempikieltä ei ollut vielä muodostunut. Lukioon astuessani kuitenkin into kieliin yltyi ja seuraavaksi löysin itseni myös venäjän kielen kursseilta. Kaikki kielet pysyivät mukanani koko lukion ajan ja olivat minun suosikkiaineitani. Lopulta selkeiksi suosikeikseni muodostui kuitenkin ruotsi ja ranska.
Lukion lopulla yhteishakutoiveita miettiessäni tunnistin, että haluan opiskella jotain kieliin liittyvää, oli se sitten esimerkiksi kielitieteet yleisesti, jokin tietty kieli tai logopedia. Selasin urakalla kaikkien Suomen yliopistojen tarjontaa etsiessäni kutsumustani. Päädyin myös Åbo Akademin sivuille, ja tiedostin yliopiston olemassaolon vasta silloin. Huomasin, että Åbo Akademissa on mahdollista opiskella ranskan kieltä ja kirjallisuutta, ja ajattelin, että tämä on täydellistä minulle – jos pääsisin sisään minun ei tarvitsisi valita kahden lempikieleni väliltä, kun toinen olisi pääaine ja toinen olisi yliopiston kieli. Näin voisin myös valita jotain muuta sivuaineeksi. Päädyin hakemaan linjalle, ja yllätyksekseni pääsin sisään.
Opintoni alkoivat vuotta myöhemmin armeijan käytyäni. Pelkäsin ruotsin taitoni hälvenevän vuoden aikana, joten pidin sitä yllä kuunnellen ruotsinkielistä mediaa. Silti jännitystä lisäsi opintojen alussa se, että minun oli pakko käyttää ruotsia akateemisessa oppilaitoksessa. Pelko joutua naurunalaiseksi tai pahasti väärinymmärretyksi on normaalia muuta kuin äidinkieltä käyttäessä, mutta en ole kokenut tällaista Åbo Akademissa kuten ei kuulemani mukaan muutkaan suomenkieliset opiskelijat ole. Ihmiset ja henkilökunta ovat ymmärtäväisiä, eikä kielioppivirheitä ole tarvinnut pelätä tenteissäkään. Ranska ei vuorostaan jännittänyt yhtä lailla, sillä kaikki ranskanopiskelijat aloittivat opinnot samalta viivalta.
Olen kiitollinen itselleni hakemuksestani, sillä Åbo Akademissa minulla on ollut mahdollisuus tavata ihmisiä, joita en olisi ikinä tavannut, ellen olisi tänne hakenut. Lisäksi olen saanut tutustua suomenruotsalaiseen kulttuuriin sekä tietenkin oppinut ruotsia pääaineeni rinnalla. Itse opiskeluihin olen myös todella tyytyväinen. Ranskan kielen ja kirjallisuuden opiskelu on mielenkiintoista, ja ranska, sekä muut kielet, on helppo yhdistää moneen eri tieteenalaan, minkä vuoksi olen iloinen Åbo Akademin laajasta sivuainevalikoimasta. Kielten linjoilla voi opiskella taloutta, pedagogisia opintoja, tai sitten voi rakentaa oman kokonaisuutensa. Itse päädyin opiskelemaan valtiotiedettä ranskan rinnalla, ja tämä yhdistelmä sopii minulle mainiosti.
Åbo Akademi tarjoaa suomenkieliselle muutakin kuin pelkän koulutuksen, ja minusta se on tärkeää pitää mielessä – kun rohkaistuu vähän, saa paljon vastineeksi."
Touko, ranskan kieli ja kirjallisuus